Ruukku.

Yleensä olen se, joka ei tee ruukkuja, vateja tai lautasia. Vaan jotain kummaa ja omituista. Nyt päätin kuitenkin yllättää itsenikin ja väkersin ruukun. Taka-ajatuksena oli päästä kokeilemaan vahaa johonkin. Tämä on siis tehty ennen Braatuskaprojektia.

Ruukku on siis ensin raakapoltettu, sen jälkeen vaaleiksi halutut kohdat on peitetty vahalla, jonka jälkeen laitoin kaiken päälle mustan sivellinlasitteen. Jos vahan olisi jättänyt (pessyt, tai pyyhkinyt) puhtaaksi, nuo vaalemmat kohdat olisivat "puhtaampia" myös. Minä tosin pidän tästä näin, en oikein tykkää sellaisista silotelluista jutuista. Mutta hyvä tietää jatkoa ajatellen. Ruukun sisäpuoelle paksulti laittamani lasite teki hauskoja sinisen sävyisiä kuvioita (mistä lie tulivat), mutta kuvaa en niistä ymmärtänyt ottaa. Tosin eivät nämäkään kuvat laadullaan juhli, mutta uusiakaan ei enää saa, koska ruukku meni tuparilahjaksi. 

Olen aivan ihastunut tuohon vahaan. Jos aikaa olisi käyttäisin sitä juuri nyt jokaiseen eteentulevaan asiaan. Jos aikaa olisi vielä enemmän, tekisin asioita ihan vain vahatakseni ne ennen lasitusta. Jälki, jonka sen avulla saa on todella ihana. Mutta keramiikka on enää pari kertaa jäljellä ja se kuluu Braatuskoiden parissa. Ehkä sitten ensi sykynä...

-Heidi