Olen keräillyt pitisiliinoja kirppareilta jo jonkin aikaa. Tai itseasiassa aika kauan. Kun niillä on ollut kiva painaa kuvioita myös keramiikkaan. Mutta pääasiassa olen kerännyt niitä tätä nimenomaista tarkoitusta varten. Sitten olen kuitenkin epähuomiossa aina ommellut niitä johonkin peittoon tai kassiin ja niin se on tämä projekti aina iloisesti siirtynyt. Nyt ei voinut kuitenkaan enää siirtää, koska verhon tarve muuttui hyvin konkreettiseksi tuossa muutama viikko sitten, kun muutimme tämän ikkunan taakse asuman. mikään muu verho ei käynyt, kun päähän oli saanut ajatuksen tästä, sitä ei enää noin vaan pyyhittykään pois ja vaihdettu johonkin toiseen.
Idea ei ole omani. Olen sen törkeästi Hupsistarallaan blogista aikanaan varastanut.
Mutta minä huruttelin liinat toisiinsa kiinni ihan suosiolla ompelukoneella. Mietin, että säästän sekä aikaa, että etenkin hermoja. Ja niin totisesti tein. Ei olisi minun hermoilla näitä kaikkia liinoja käsin ommeltu yhteen. Pienin ja sievin pistoin. Juuei.
Levitin liinat keittiön lattialle (ainoa tarpeeksi suuri tila, johon koko komeus mahtui) ja neulasin yhteen. Sitten kipittelin koneelle ja surruttelin verhon kasaan. Hippiaijee! Ei se ihan helppoa ollut näinkään, mutta taatusti helpompaa kuin käsin tehtynä.
Verhon pujotusta varten oleva kuja aiheutti hieman päänvaivaa. Vihaan nimittäin verhonipsuja. Pakko oli keksiä jotain, millä saan verhon pujoteltua tangon ympärille ja voin jälleen kerran välttää nipsut. Onneksi eilen sattui kierrätyskeskuksessa käteeni jokin pitkulainen virkattu härpäke, jonka joku oli purkanut (tai jättänyt kesken?) ja lahjoittanut pois. Minä tartuin siihen suurella riemulla, kun ymmärsin sen olevan tarpeeksi pitkä, jotta siitä voisi tehdä tämän putkimaisen rakenteen, joka kävisi verhooni täydellisesti.
Tein myös jotain mitä en ole koskaan ennen tehnyt: naulasin verhon reunat seinään kiinni. Koska ikkunanpielilistoja ei ole vielä asennettu, ajattelin, että olkoon hetken noin. Katsotaan sitten listojen jälkeen mitä keksin. Molemmilla reunoilla verhoa on kaksi pientä naulaa pitämässä ryhtiä yllä.
-Heidi
