Joulukalenteri.

Päätin ilahduttaa erästä hauskaa joukkiota joulukalenterilla, joka ei olisi kertakäyttöinen, vaan joku toinen joukkio voisi joskus nauttia siitä myöhemmin. Lisäksi kalenterin piti olla vähän erikoisempi, uniikki. Ja kun idea lähtee rönsyilemään päässä, siihen kelkkaan on hypättävä ja se on menoa sitten...

Tämä on pienoinen itseironian pilke silmäkulmassa kirjotettu, hieman seikkaperäinen ohje ei-ehkä-maailman-yksinkertaisimman-joulukalenterin tekoon. 

Ensin tehdään 24 pientä (hieman tulitikkulaatikkoa suurenpaa) laatikkoa. Leikataan, taitellaan ja liimataan.

Samaan aikaan, kun on taiteltu laatikoita, on tottakai koko ajan tehty myös itse kuvaa, joka kalenteria koristaa. Ajattelin, että olisi kiva saada mukaan jotain vähän kolmiulotteista, eikä vaan piirtää/maalata jotain perinteistä. Tässä pari yksityiskohtaa.

Sitten mittaillaan sopivan kokoinen pohja tukevasta pahvista ja askarrellaan kehys.

Kehys kootaan runsaalla määrällä liimaa ja jätetään kuivumaan pyykkipoikien avustuksella.

Sitten tehdään kaksikymmentäneljä laatikoille sopivan kokoista "telinettä" eli jonkinsortin alustaa, joihin kaatikot voitaisiin tukea kalenterin sisällä.

Nämä hökötykset liimaillaan kalenterin pohjaan kiinni. Painona kannattaa käyttää esimerkiksi Suomen Kennelliitton historiaa vuosilta 1889-1935. Ja sille joka väitti, ettei tällä opuksella ole käyttöä: olit väärässä! :D Hyvin toimii, tukeva ja melko painava kirja. Myös pyykkipojat ovat jälleen käteviä.

Sitten liimataan aiemmin askarreltu kehys kiinni pohjalevyyn ja jätetään painojen alle kuivumaan. Jo tässä vaiheessa kannattaa etsiä jakkaroita, kattiloita ja muita tasaisella pohjalla olevia tavaroita...

...koska niitä tarvitaan runsaasti, kunhan "kansi" laitetaan myös liimautumaan paikalleen. Huom! Kalenterin kuvaan on tässä vaiheessa leikattu jo luukkujen paikat, koska muutenhan esim aiemmin mainittuja laatikoiden "telineitä" ei olisi voinut kohdentaa oikeille paikoilleen. Nämä "telineet" liimautuvat kanteen kätevästi, minkäpä muun, kuin pyykkipoikien avustuksella! 

Kun kehys, kansi ja pohja ovat tukevasti kiinni toisissaan ja kuivuneet, laitetaan laatikot paikoilleen ja katsotaan, että aiemmin varoen mattoveitsellä (sillä kuka nyt mitään pienenpää paperiveitseä käyttäisi!) irtileikatut kuvan palaset (äläkä vaan hävitä niistä yhtäkään tässä välissä, koska muuten olet pulassa!) saadaan liimattua kauniisti laatikoiden etureunoihin kiinni. Ja jälleen pyykkipojat apuun.

Kun komeus on kuivunut, sen näyttää tältä (siis jos et ole jo menettänyt hermojasi, polttanut koko roskaa ja ostanut läheisestä päivittäistavarakaupasta eurolla suklaakalenteria, josta tulee pahaa suklaata). Tässä vaiheessa voi huokaista, sehän oli helppoa ja nopeaa (köh). Kalenteri on lähestulkoon valmis. 

Kalenteriin tehdään jalka. 

Laatikoihin askarrellaan numerot. Ja avaamisen helpottamiseksi pikkuruiset "kahvat" (jotka myöhemmin osoittautuvat hyödyttömmiksi) kauniista kangasnauhasta. 

TADAA! Valmista tuli! Kalenteri on suuri, noin 50 x 90 cm (enpä tullut mitanneeksi tarkemmin). 

Kuvat ovat melko hämäriä, koska suurin osa niistä on otettu yö- tai iltamyöhällä, pahoitteluni siitä.

Tarvitset ainakin näitä:
*pahvia
*paperia
*kyniä
*tukevan viivottimen (mielellään noin metrin pituisen)
*isot ja pienet sakset
*mattopuukon
*koristeiksi sopivia outoja jämiä varaston perältä
*massapallon puolikkaita
*lankaa
*nauhaa
*vähintään litran hyvää limaa (esim Eri Keeper)
*älyttömästi pyykkipoikia
*monta jakkaraa
*pari kattilaa
*vanhan ikkunan karmin
*SKL:n historiikin
*kemeran
*huumorintajua
*mielikuvitusta
*hyvät hermot
(valkoviini on myös hyvä hankkia etukäteen, voi käyttää joko kolmen viimeiseksi mainutun vahvistamiseen tai epätoivon hetkellä lohdutukseksi).

Teidän vuoronne, olkaa hyvät!

-Heidi

P.S. Tätä oli oikeasti hauska tehdä ja tiedän, että teen vielä joskus kolmannen... kun siis viime vuonnahan harjoittelin jo vähän.