tiistai 9. heinäkuuta 2013

Rätei ja lumpui.

Ostin tälläiset:
Kovasti ovat ituhippikaverini kehuneet, että bambulangasta tulee hyviä tiskirättejä. En tiedä mitä päässäni oikein naksahti, mutta yhtäkkiä piti päästä ehdottomasti kokeilemaan. Valitisin toteutustavakseni virkkaamisen, koska entuudestaan tiesin miten koukkua pidetään kädessä, miten tehdä ketjusilmukka ja miten saan aikaan pylvään (en tosin ole varma teenkö sen oikein, mutta on se ainakin vähän sinnepäin). Hetken aikaa harkitsin myös neulomista, mutta luulen sen olevan minulle edelleen mahdotonta, en edes tiedä miten ne kepit (lue: puikot) kuuluu käsiin laittaa. 

Ongelma on siinä, että en osaa lukea ainoatakaan ohjetta, joten itsestään selvää oli, että jos en itse osaa tiskirätintapaista soveltaa niin tekemättä jää, ohjeisiin turvautuminen on kohdallani turha yritys. Ja nyt kaikille niille, jotka pyörittelevät päätään lukiessaan tätä, että ei ole todellista, tuo ei saa tiskirättiä tehtyä virkkaamalla, kerron, että tätä kirjoittaa ihminen, joka ei tiedä vieläkään mikä on kiinteäsilmukka. Osaan ehkä käyttää kynää ja sivellintä monin eri tavoin, tiedän miten saan saven haluttuun muotoon eikä monotypiakaan ole vierasta, mutta lanka ja koukut tai puikot, eivät ole koskaan tulleet kanssani toimeen.

Tuumasta toimeen! Ja tadaa!
Aika kurttuinenhan siitä tuli. Mieheni lohdutti, että onpahan enemmän imupintaa ja nuo kurtut menee hyvin sormien väliin, pysyy rätti tukevasti kädessä. No juu, myöhemmin katsoessani tuota ymmärsin myös missä kohden tein virheen ja nelinkertaistin silmukoiden määrän pikkuisen turhan nopeasti. Mutta onpahan persoonallinen tiskirätti meillä!
Ja on se mielestäni ihan siistiä jälkeä ihmiselle, joka päätti viikko sitten opetella virkkaamaan just nyt tässä hetkessä omatoimisesti. Ja jälkiviisaana voin myös sanoa, että ehkä olisi ollut helpompi aloittaa sellaisesta, joka ei ole pyöreä.

Kun vauhtiin pääsin, niin päätin hämmästyttää äitini itse virkkaamallani rätillä!
Olin noheva ja tein tuollaisen lenkinkin siihen, että mamma voi sen johonkin ripustaa tarvittaessa.

Toinen oli jo paljon helpompi tehdä. Ja seuraavan teen itsellekin tuolla tavalla kahdella langalla, tulee ihanan pehmeä ja paksu. Tiskirätissä nuo reiät ei ole ihan sellainen optimiratkaisu.

Ja seuraavaksi opettelen sen kiinteänsilmukan tai jonkun muun, ettei tarvitse ikuisesti pelkkiä pylväitä virkata.

-Heidi




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti